Tontunmäki-seura järjesti 14.4.2021 verkkoluennon Tontunmäen ja Espoon nimistöstä. Luennoitsijana oli nimistöntutkija ja suunnittelija Sami Suviranta Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Nimistönsuunnittelun perusteena on luoda kohteelle sopiva nimi, joka soveltuu alueen historiaan ja ominaispiirteisiin sekä on tyylillisesti sopiva alueen murteeseen ja muuhun nimistöön. Nimistön osalta sopivia ratkaisuja pohditaan Espoon kannalta ja nimiä tarkastellaan myös siten, että ne olisivat tunnistettavissa myös pääkaupunkiseudun mittakaavassa.
Espoossa ja koko Suomessa on kerätty Nimiarkistoon nimen alkuperään ja historiaan liittyvä tieto. Nimiarkisto on nykyään digitalisoitu.

Tontunmäen historia nimistön näkökulmasta

Merkkejä Tomtkulla-nimestä löytyy jo 1700-luvulta, jolloin alue kuului Kockbyn kylään (kuvassa kyläkartta 1776). Jo silloin esiintyi Tomt-alkuisia nimiä, esim. Tomtkullaåker ja Tomtkullaängen. Asutus tällä seudulla oli pääosin ruotsinkielistä vuosisatojen ajan.
Huomionarvoista on, että nimen alun merkitys ei ole ollut ”tonttu”, ruotsiksi "tomte" eli "tomtegubbe", vaan ”tontti”, ruotsiksi "tomt". Nimistöntutkija Sami Suviranta kuvailee kuitenkin näillä käsitteillä olevan yhteys, sillä tontun voidaan ajatella olevan tontin haltija ja suojelija.
Aiemmin Tontunmäen pellonkumpareella on mahdollisesti ollut joku asumus ja paikalle on jäänyt tontti, siitä on voinut jäädä nimi Tomtkulla.

kartta:kansallisarkisto

Tontunmäen lähialueilla on paljon muitakin vanhoja ruotsinkielisia paikannimiä. Esimerkiksi Lukupuron nimi ei tule lukea-verbistä vaan ruotsinkielisestä, syvää notkoa tarkoittavasta murresanasta ”luku”. Kokinkyläntiellä on syvempi notko, joka on antanut nimen purolle ja myös asuinalueelle. Jos käyt Kokinkyläntiellä iltalenkillä, et voi olla huomaamatta tätä syvää ojaa.

Luku-aiheiset nimet jatkuvat Lukutien kautta Suurpellon Lukukadulle, jonka ympärillä on  luke

miseen ja oppimiseen liittyviä nimiä, kuten Kynäkatu ja Sanakatu.

Opaskartta 1976. Espoon kaupunki.

Muita Tontunmäen lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Ylä-Mankkaa – Övre Mankans, eli nykyinen Orionin seutu, jonka vieressä Koivu-Mankkaa – Björkmankans.

Nimen Olarinluoma – Olarsbäcken osalta voidaan todeta, että siihen on otettu luoma-sana, joka ei ole Espoon lähiseudulle kaikkein ominaisin. Eniten luoma-sanaa esiintyy Pohjanmaan nimistössä.

Niittykumpu – Ängskulla käsittää kaupunginosana myös koko Tontunmäen, mutta tavanomaisesti nimellä viitataan ainoastaan Niityn ostoskeskusta ympäröivään alueeseen.

Monta Tapiolaa, yksi Tapiola

Tontumäki kuuluu Espoon Tapiolan suuralueeseen. On huomattava, että Espoon ensimmäinen Tapiola löytyy Frisansista, Matinkylän seudulta, jossa oli Tapiola-niminen palsta vuonna 1906. Tämän jälkeen Tapiola-nimisiä tiloja ja palstoja syntyi useita ympäri Espoota vuosina 1929–1950. Niitä harva tunsi, mutta kun uusi puutarhakaupunginosa sai vuonna 1953 nimikilpailussa nimen Tapiola, nimestä tuli hyvin tunnettu koko Suomen mittakaavassa. Alueen omistaneen kartanon nimi Hagalund jäi kaupunginosan ruotsinkieliseksi nimeksi.

Jättiläisiä, joulun henkeä vai kuitenkin tonttuja?

Vielä 1950-luvulla nykyistä Tontunmäkeä kutsuttiin vain ruotsinkielisellä Tomtekulla-nimellä, jossa Tomt-alku oli jo muuntunut muotoon Tomte-, ja samalla nimi oli alettu mieltää enemmän tonttu- kuin tontti-aiheiseksi. Asutuksen laajentuessa vuonna 1957, alueen nimeksi otettiin ehdotuksen mukaisesti Tontunmäki.

Samalla uudet tiet tarvitsivat nimiä ja teemaa, jonka perusteella nimistöä edelleen kehitettäisiin. Vuonna 1957 kadunnimiksi ehdotettiin saduista tuttuja nimiä kuten Jättiläisentie, Kääpiöntie, Noidantie, Taikasauvantie. Tältä ajalta on peräisin Tontunmäen korkeimman kohdan nimi, Satukallio ja sen vieressä oleva Satukallion taloyhtiö.

Alueen nimistö sai kuitenkin myöhemmin vielä muita teemoja ja ehdotuksia.

Vuonna 1958 ehdotettiin kaduille jouluaiheisia nimiä, kuten Kulkustie, Olkitie, Aattotie ja Pulkkatie.

Vuoden 1972 kartassa on useita sittemmin poistettuja nimiä, kuten Himmelitie, Koulutie, Itäpääntie ja Satukallio.

 Vuoden 1968 kartasta voidaan huomata, että nimet ovat suurilta osin edelleen käytössä, mutta esimerkiksi Saunatontuntie on muuttunut 1980-luvun lopulla Orionintieksi. 

Uudessa Tontunmäen seudun nimistössä on jatkettu alueelle ominaista tonttuhenkeä. Esimerkiksi Vuoritontuksi nimetyssä ”Outokummun tontissa” on viittaus Outokumpu-yhtiön toimialaan. Myös Nuttukuja on uudempaa nimistöä. Tällöin ei nimeen haluttu enää tonttu-alkua, vaan etsittiin muu teemaan sopiva aihe.

Kysymys-osuudessa nimistöntutkija Sami Suviranta kertoi, että kadun tai alueen nimen vaihtaminen on harvinaista, mutta katkaistavan kadun osan ja uusien alueiden nimeäminen on sen sijaan yleisempää. Espoossa muutettiin 1970-luvulla paljon nimiä, koska aiemmin monella alueella oli Kalliotie, Kuusitie, Välitie jne. Nimistöä katsotaan koko pääkaupunkiseudun näkökulmasta mm hälytysturvallisuuden vuoksi. Näin esimerkiksi hälytysajoneuvo ei vahingossa aja väärään kaupunkiin.

Tontunmäentie – Tomtekullavägen-niminen tie löytyy Suomesta myös Kemiöstä, läheltä Västanfjärdiä.

Muutama vuosi sitten Tontunmäentiellä sijaitseva Tontunmäen korkein kohta nimettiin asemakaavassa Tontunmäenkallioksi, mutta asukkaat käyttävät siitä myös Satukallio-nimeä.

Toinen esimerkki on Kotitontunpuisto, joka Tontunmäessä tunnetaan Pöllöpuisto-nimellä, puistossa olleen pöllöpatsaan mukaan. Sami Suvirannan mukaan on hauskaa, että asukkaille tärkeillä paikoilla on myös epävirallisia lempinimiä.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.espoo.fi/nimistö

Kiitos osallistujille aktiivisuudesta ja Samille erittäin mielenkiintoisesta luennosta!

Terveisin,

Tontunmäki-seuran hallitus